Heidi Grönstrand (heigro at utu.fi) on tutkimushankkeen johtaja. Hän on tuotannossaan käsitellyt mm. monikielisen kirjallisuuden historiaa ja suomalaiseen kirjallisuusinstituutioon rakentuneita kielipoliittisia jännitteitä. Hän on toimittanut yhdessä Kristina Malmion kanssa teoksen Både och, sekä että. Om flerspråkighet. Monikielisyydestä (Schildts 2011). Hän toimii aktiivisesti pohjoismaisessa tutkimusverkosto Dinossa (Diversity in Nordic Literature), jonka yhtenä painopistealueena on monikielisyys.
Ralf Kauranen (ralf.kauranen at utu.fi) on sosiologi, jonka kiinnostuksen kohteisiin kuuluu sarjakuva. Hän on käsitellyt muun muassa suomalaisen sarjakuvan ylirajaisuutta ja sarjakuvan kenttää muovaavaa kansallisen ja kansainvälisen dynamiikkaa. Kauranen on pohjoismaisen sarjakuvantutkijoiden NNCORE - Nordic Network for Comics Research -verkoston perustajajäsen ja entinen Scandinavian Journal of Comic Art -lehden toimittaja. Vuonna 2014 Kaurasen päätyötä on tutkimus Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessa Voice and Silence of Class - Critique of Recent Conceptions (VoxClass).
Mika Lietzén (mika.lietzen at asemakustannus.com)on sarjakuvantekijä, -kääntäjä ja -kustantaja, jonka sarjakuvissa eri kielet sekoittuvat ja ovat osa sarjakuvan tematiikkaa. Lietzénin töitä on Suomen lisäksi julkaistu myös mm. Ranskassa ja Ruotsissa. Asema Kustannus -sarjakuvakustantamon osakkaana Lietzén on toimittanut ja julkaissut sekä käännössarjakuvaa että kotimaista sarjakuvaa käännöstekstein varustettuna. Lisätietoa osoitteissa www.lietzen.com ja www.asemakustannus.com.
Zinaida Lindén (zinaida_l at hotmail.com) on kaksikielinen kirjailija, joka kirjoittaa ruotsiksi ja venäjäksi. Hän on julkaissut kolme novellikokoelmaa ja kolme romaania, mm. teokset Scheherazades sanna historier (2000), I väntan på en jordbävning (2004), Takakirves – Tokyo (2007), Lindanserskan (2009) ja För många länder sedan (2013). I väntan på en jordbävning on palkittu Runeberg-palkinnolla vuonna 2005. Lindénille on myönnetty Svenska litteratursällskapetin palkinto vuosina 1997, 2005 ja 2014. Hän toimii myös kolumnistina, kääntäjänä ja elokuvakriitikkona. Lindénin teoksista viisi on ilmestynyt myös venäjäksi, hänen itsensä kääntäminä. Hänen teoksiaan on käännetty myös mm. suomeksi, kroatiaksi, saksaksi ja englanniksi. Lisätietoja: http://www.sets.fi/forfattare/zinaida-linden/
Olli Löytty (olselo at utu.fi) on kirjallisuuden- ja kulttuurintutkija, joka laajassa tuotannossaan on tutkinut vierauden esittämistä ja kulttuurien kohtaamista. Suomen Akatemian tutkijaprojektihankkeessaan (2011–2013) ”Ethnic characters, strange settings and transnational crossings in Finnish literature” hän on käsitellyt mm. suomalaista maahanmuuttajakirjallisuutta.
Kukku Melkas (kukmel at utu.fi) on kotimaisen kirjallisuuden yliopistonlehtori Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella. Hän on viime aikoina tutkinut Suomen ja Ruotsin kirjallisten kulttuurien välisiä “virtauskohtia” 2000-luvulla. Aiemmissa tutkimuksissaan Melkas on tarkastellut ylirajaisuuden problematiikkaa niin tekijyyden kuin yhteiskuntaluokan kannalta.
Katri Talaskiven (katri at student.jyu.fi) Jyväskylän yliopistossa tekeillä oleva väitöskirjatyö käsittelee äidinkieleltään muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten kirjailijoiden asemaa suomalaisessa kirjallisuusinstituutiossa. Ennen tohtoriopintojaan Talaskivi on työskennellyt muun muassa toimittajana ja käännöskirjallisuuden kustannustoimittajana.
Julia Tidigs (julia.tidigs at abo.fi) on Åbo Akademissa toimiva kirjallisuudentutkija. Väitöskirjassaan Att skriva sig över språkgränserna. Flerspråkighet i Jac. Ahrenbergs och Elmer Diktonius prosa (2014) Tidigs analysoi monikielisyyden esteettisiä ja poliittisia ulottuvuuksia Ahrenbergin ja Diktoniuksen proosassa ja tuottaa uusia teoreettisia näkökulmia kirjallisuuden monikielisyyden tarkasteluun. Post doc -tutkimuksessaan hän tarkastelee kirjallisuuden monikielisyyteen liittyviä institutionaalisia kysymyksiä. Tidigs toimii myös Hufvudstadsbladetin kirjallisuuskriitikkona.