Kirjallisuuden monikielisyys nyky-Suomessa -hankkeessa jäsennetään uudella tavalla kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin välisiä yhteyksiä. Kolmivuotista hanketta (2014–2016) rahoittaa Koneen Säätiö. Hankkeessa tutkitaan eri tavoin kielten välillä liikkuvia tai eri kieliä sekoittavia nykykirjailijoita ja heidän keinojaan käyttää kahta tai useampaa kieltä teoksissaan. Samalla siinä analysoidaan monikielisten käytänteiden ja yksikielisyyden ideaan nojaavan kirjallisuusinstituution välisiä jännitteitä.
Tutkimusryhmä, johon kuuluu sekä taiteilijoita että tutkijoita, tuottaa uutta tietoa niin kirjallisuuden kuin sarjakuvan monikielisyyden käytännöistä ja niiden esteettisistä, eettisistä ja poliittisista vaikutuksista. Tärkeitä tutkimuskysymyksiä ovat:
Millaiset seikat vaikuttavat kirjailijoiden päätökseen käyttää teoksissaan eri kieliä?
Millaisia kielellisiä variaatioita, yhdistelmiä ja temaattisia säikeitä niissä on ja millaisia mahdollisuuksia sarjakuvan kuvapainotteinen ilmaisu tarjoaa kielillä leikkimiseen?
Millaisia merkkejä kaunokirjallisissa teksteissä, arvosteluissa ja kirjallisuushistorioissa on niistä normeista, joilla monikielisyyttä on säädelty ja säädellään edelleen?
Millaisissa tilanteissa monikielisyys on puolestaan myönteinen, kenties trendikäskin, asia?
Taiteilijat ja tutkijat etsivät uudenlaisia, yllättäviäkin, tapoja lähestyä monikielisyyttä. Ryhmän jäsenten lähestymistavat taiteeseen ja sen monikielisyyteen ovat erilaisia johtuen erilaisista käytännöistä, tietämisen tavoista ja kielitaustoista. Ryhmä on monikielinen usealla tavalla: suomen, ruotsin ja venäjän kielten lisäksi edustettuina ovat eri kaksikielisyyden variaatiot.
Ajallisesti tutkimuksessa liikutaan 1980-luvun lopun suurten yhteiskunnallisten murrosten ajasta nykypäivään. Aineisto koostuu kaunokirjallisuuden, sarjakuvien ja tietokirjojen lisäksi myös haastatteluista, kirjallisuuskritiikeistä ja muista mediateksteistä. Hankkeessa toteutetut työpajat tarjoavat tehtävälle tutkimukselle myös aineistoa, jonka avulla tutkijoiden ja taiteilijoiden yhteistyötä ja erilaisten kielellisten käytäntöjen kohtaamista voidaan refleksiivisesti pohtia.